23.8.2015

Söndag

Onpa taas tovi vierähtänyt mutta en anna sen haitata. N:n koulu alkoi ja sitä on nyt puoltoista viikkoa käyty. Lapsi tykkää ja mullakin on huolehtiminen mennyt takaisin normitasolle siitä mitä se ekoina päivinä oli. Yksinään on saanut kerran kulkea kouluun niin että mies ootti koulun parkkiksella varmistaakseen et pääs perille. Nyt sitte pitäs alkaa harjoitteleen sitä yksin kulkemista hissuksiin. Tähän saakka siis tehty niin että joko minä tai mies viety tai sitte mun mutsi ollut viemässä mikä on ollu iso apu. Ei o tarvinnu siis töistä myöhästellä. Vaikea kyllä vieläkin tajuta että mun eka vauva on jo kolululainen :')

Mulla on duunissa huomenna varsin jännät paikat. Saadaan tietää jatkosoppareista et saako sellaisen ja jos saa niin minkä mittaisen. Tähän mennessä meistä uusista on jo kolmelle sanottu että ei saa jatkoa. Ei "pikkasen" siis jännittää.
Viime viikonloppu melkein meni pilalle kun ahisti tuo tieto. Sanoinkin että mulla on asennevamma enkä osaa löytää sitä oikeaa tapaa ajatella tuosta minkä takia sitten ahistaa. Viikon aikana se oikea asenne sitten löytyi. Oon tuolla parhaani tehny(ja tulen tekemäänkin) ja jos se ei riitä niin sille en voi mitään. Mun maailmaani se ei kaada ja selviän siitäkin että ei jatkuis. Mikäli jatkuu niin oonkin sitten varsin iloinen. Huomista ootan siis jännityksellä ja vähän innollakin.

Must on viimeaikoina tuntunu et netti kohisee monessa paikassa Konmari-kirjasta. Se on siis kirja siivouksesta, järjestyksesta ja siitä miten se vaikuttaa elämään. Kuulostaa ihan hippihuuhaalta mutta kyllä mulla on alitajuntaan siitä paljonkin jäänyt. Eilen vahingossa järkkäsin vaatekaappini. Viikkasin kirjassa kerrotulla mallilla vaatteet ja hitto, sehän toimi. Kaappiin mahtuu paljon enemmän vaatetta ja samala ne kaikki on näköisällä eikä jemmattuna kaiken alle. Eilen myös järkkäsin lankavarastoni ja laitoin alkovin varastoon ison kassin jemmaan oottamaan tarvetta ja isomman kassin sitten keräsin roskiin meneviä. Mun kaikki työni mahtuu täydellisesti nyt paikoilleen ja laatikot ei tursua. Löysin myös muutamat työt mitkä oli melkeen valmiita tai sitten valmiita mutta oottelivat päättelyä. Sain siis pari tiskirättiä ja kaks pipoa valmiiden varastoon, JEI!



Pipot valmiina. Vihreä on Madelinetoshin lankaa, mallia en just nyt muista ja pinkki on heijastinlangasta tehty perus virkattu malli lapselle.

8.8.2015

Relaamisesta.

Kävin N:n kanssa tänään kaupoilla ja siellä sitte mieleen tupsahti tuollainen aihe. Miten rentoudutaan. Mulla tuo on iän myötä muuttunut ja huomaan et ihan viimeaikoinakin se on muuttunut. Veikkaan syyksi arjen muutosta työn takia. Duunissa kun pitää olla aika sosiaalinen koko ajan ja jatkuvasti tehä jotain ni sitä paikallaan olemista on oppinu arvostamaan enemmän. Työttömänä kun se elo taas oli enemmän sitä paikallaan olemista.

Ennen rentouduin koneella kököttäen tai kavereiden kanssa kahvitellen tms. Nykyään koneella oleminen ei kuulu siihen relaamiseen vaan oon oppinu nauttimaan vain olemisesta. Oon oppinu tykkäämään lukemisesta mut se ei saa olla sellasta romaanin lukemista vaan enempi lifestyle tyyppistä. Täl hetkellä työn alla on Kon Mari kirja mikä kertoo kodin ja elämän järjestyksesta ja siivoamisesta. Tuosta pitäskin tehä ihan erillinen postaus meinaan siin on paljon hyviä juttuja.

Täl hetkel mun rentoutumiseeni kuuluu yllättäen käsityöt ja samalla jonkun hömpän tuijottaminen telkusta. Nyt vaan lopetin Netflixin ja Viaplayn. Koitetaan tovi olla ilman mitään tollasia palveluja. Tubesta seuraan muutamia vloggaajia ja niitä usein kattelen samalla kun neulon tai virkkaan.

Tänään ajattelin rentoutua näiden parissa:

Hain uudet käsityölehdet siis. Yritän löytää inspistä alkaa tahkoamaan jouolulahjoja..

Meillä asuu muuten ihan kohta koulunsa aloittava <3 Käytiin hakemassa vähän tarvikkeita penaaliin ni saa pahinta jännitystäkin pois. Veikkaan kyl et äitiä jännittää enemmän kun lasta. Tuo takana oleva legoasia on herätyskello minkä käyttöä aletaan opetteleen että osaa koululainen herätä ajoissa.
 

Meil alko miehen kanssa säästökausi. Ei sellasta välitöntä pakkoa ole mutta koitetaan miten saatais käytettyy mahdollisimman vähän rahaa. Pyritään käymään vain kerran viikossa kaupassa ja ostetaan koko viikon tarpeet sitten kerralla. Eka viikko takana ja kohtuu hyvin on menny. Omasta mielestä on viel petrattavaa mutta aika hyvin silti ekaks viikoks. Pari kertaa on mun pitäny käydä kaupassa mutta tiiänpä nyt mitä on ennakoitava seuraavalle viikolle ettei niitäkään reissuja tartteis tehä. Kaikki käteinen mitä meille tulee niin menee tollaseen säästöpurkkiin ja sieltä sitte otetaan rahaa "ylimääräisiin" hankintoihin. Nuo lapsen koulutarvikkeet mm. maksoin sieltä.

Mites te muut koululaisten äidit, mitä mun kannattaa muistaa koulun alkua miettien? Oonko unohtanut jotain oleellista?

Entä miten muut rentoutuu?

Onko teillä mitään pomminvarmoja säästövinkkejä?




2.8.2015

Sunnuntai.

Viikon takaisesta reissusta selvitty hengissä. Välillä vähän epäilin sitäkin mutta selvisin. Oltiin siis Bug In Finn tapahtumassa. Leirintäalue täys volkkareita ja niiden kanssa harrastelijoita. Meidän köörissä oli mun ja miehen lisäks kaveripariskunta ja kolmantena kaveri joka tuli paikalle meidän toisella autolla.
Kohtasin siellä ihan uusia haasteitakin. Nimittäin Concertan laskut. Koskaan aikasemmin en o niitä huomannu mutta nyt ne oli aika selkeet. Tai laskuiks mä niitä epäilen. Johtui varmaan siit ku ei oltu kotona ja ja siinä normaalissa arjessa et ne oli niin huomattavat. Perjantaina siis kun oltiin päästy perille (perjantai on mun 36mg annospäivä) ni siinä joskus kasin jälkeen alkoi ahistaa. Se jatkui koko illan ja oli vielä maustettuna ulkopuolisuus-fiiliksellä. Ensinnäkin oli TODELLA vaikea osallistua leirin kasaamiseen ja tehä sen suhteen yhtään mitään. Onneks mies vähän tajus sanoa mulle et tee toi ja tee tää. Sit ku leiri oli kasassa ni en osannu osallistuu oikeen mihinkään. Tuntui vaan niin ulkopuoliselta. Pakenin sitte omaa päätäni meidän mökkiin sisälle ja menin aika ajoissa nukkumaan. Ulkopuoliselle toi mun oloilu näytti silt et oon tosi flegmaattinen ja mua ei kiinnosta kun oikeasti se oli ihan muuta. Lauantaina sit kun osasin tuohon kaikkeen varautua ni ei ollu pään kannalta niin haastavaa olla siellä. Miehen kanssa kyllä todettiin et tollane leirielo ei oo meijän juttu ollenkaan. Onneks oltiin molemmat sitä mieltä eikä niin että vaan toinen :DD

Migreenit on taas nostaneet päätä. Kaks viikkoa on nyt menty melkeen päivittäin lääkittynä. Menkkoja epäilen syyks mut ei se yleensä mitää kahen viikon putkea ole tehny, viikon korkeintaan. Ärsyttää joka päivä lääkitä ...

Mulla on muuten todella näppärä mies! Se teki meille ruokapöydän ihan itte! Yhessä pähkäiltiin että millanen ja sitte ei ees kauaa mennyt ja meil on nyt uusi pöytä. NELIÖN mallinen vielä! Mitat on 150cm x 150cm eli kokoakin löytyy. Oon about aina halunnut neliön muotoista pöytää ja nyt mulla sellanen on. Ai vitsit että oon iloinen.
Puutavara tuohon oli ihan ilmaista kun A teki sellasen pienen löydön. Rahaa meni vaan tohon pinnan käsittelyyn oikeastaan. En ala selostaan et mitä ja mihin koska en muista. Oon noita tuolejakin saanut maalattua vaikka kuvassa näkyy vaan yksi maalattu. Turkoosi, violetti ja vihreä on nyt tehtynä. Keltainen purkki oottelee sutimista ja sit pitäs kehitellä jostain oikean sävyinen pinkki. Tuntuu olevan tosi vaikea sävy löytää. Otan jossain vaiheessa paremmat kuvat kun tuolitkin on maalissa :)

Olin viime viikon palkallisella lomalla. En muista koska mulla ois viimeks sellanen ees ollu. Tuntui aika kivalta olla vaan. Ei tehty ees mitään suuremmin. Jo loman alussa päätin etten vaivaa pientä päätäni millään työjutuilla (mulla on taipumusta sellaiseen siis) ja aika hyvin siinä onnistuinkin. Lomalta paluussa oli ainut miinus että en ollu sillä puolella töissä missä normaalisti. Mun normi paikka olla on vastaanotto ja siinä viihdyn niin hyvin. Nyt olin vilä iltavuorossakin ni tunti vielä haastavammalta. Toki noissa on se hyvä puoli sit et osaan arvostaa sitä puolta missä normisti oon :)

Mulla on edelleen joku tahma käsitöissä. Ei onneks ihan niin paha kun oli tossa hetki sitten mutta ei se nyt ihan normaali flow ole vieläkään. Tajusin tuossa et mun pitäs alkaa jtn joululahjojakin jo tekemään.... Etten TAAS olis vikana kuukautena tahkoamassa kaikkea samaan aikaan.